Pienillä energiatehokkuustoimilla hyviin tuloksiin Kuopiossa

Uutinen 27.5.2019 klo 13.47
Kuopiossa tehtiin kahdeksassa isohkossa kiinteistökohteessa kevyet energiaselvitykset syksyllä 2018 ja alkuvuonna 2019. Tavoitteena oli löytää parhaimmat keinot energiatehokkuuteen ja täydentää kohteiden pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmia. Tuloksena saatiin useita energiatehokkuutta parantavia toimia, joiden takaisinmaksuajat jäävät lyhyiksi.

‒ Yleishavaintona voi sanoa, että kulutusseuranta mahdollistaisi vieläkin paremman toimenpidekartoituksen. Kun saamme jatkossa tuntitasoista tietoa sähköstä, lämmöstä ja vedenkulutuksesta niin ongelmakohdat ja edulliset toimenpiteet on entistä helpompi löytää, toteaa ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen Kuopion kaupungilta.

Vaikka useissa kunnissa on jo tehty pitkään työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ja monet helpoimmista energiatehokkuustoimista on jo toteutettu, osoittaa Kuopion esimerkki, että kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia on vielä helposti löydettävissä.

‒ Tärkeää on, että energiankulutuksen seuranta ja energiatehokkuuden kehittäminen on järjestelmällistä. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) auttaa kuntaa luomaan järjestelmällisen tavan seurata ja kehittää energiatehokkuutta sekä viestiä tuloksista, muistuttaa asiantuntija Salka Orivuori Motivasta.

Karsitaan turha energiankulutus pois

Kuopiossa on paljon sellaisia kohteita, joissa käyttövesiverkoston painetaso on liian korkealla, mikä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Se kuluttaa putkistoa ja hanoja ja lisää aika paljon vedenkulutusta, mikä taas nostaa vesimaksuja.

‒ Paineenalennusventtiilien tai virtaamaa alentavien hanojen asentaminen on sellainen toimenpide, jonka takaisinmaksuaika on tyypillisesti puolesta vuodesta korkeintaan kahteen vuoteen. Nämä ovat halpoja investointeja, joilla on kuitenkin suuret säästövaikutukset, Kettunen sanoo.

Sähkön tuntiseurannasta voi havaita täysin turhaa sähkönkulutusta. Esimerkiksi syöksytorvien ja räystäiden sulanapitoon tarkoitettua lämmitystä voi olla joissakin kohteissa päällä ihan turhaan pitkälle kevääseen tai liian aikaisin syksyllä. Kesällä sitä ei ainakaan tarvita.

‒ Olemme löytäneet joitakin kovia sähkönkulutuskohteita, joissa ylikulutuksen syyksi on paljastunut juuri sähkölämmitys. Joissakin kohteissa taas rakennusautomaation päivittäminen on havaittu ajankohtaiseksi, jotta saataisiin esimerkiksi tarkempia mittaustietoja muun muassa keittiöihin, Kettunen kertoo.

Muutamissa Kuopion koulukeittiöissä toiminta on muuttunut tuotantokeittiöistä jakelukeittiöiksi. Niihin on saattanut jäädä esimerkiksi turhia laitteita, kuten sisäilmaa ulos puhaltavia huuvia, jotka saattavat pyöriä liian kovalla teholla uuden toiminnan näkökulmasta. Tarpeenmukaisuutta kannattaa tarkastella kriittisesti tällaisissa kohteissa.

‒ Tällaiset käyttötoimenpiteiden muutokset ovat halpoja investointeja, mutta niiden tuomat säästöt voivat olla merkittäviä. Käyttöaikojen muutoksia voidaan hoitaa automaatiolla tarpeenmukaisesti, Kettunen muistuttaa.

Valaistus ja lämmityskäyrät kohdilleen

Monessa tilassa saattaa olla liiankin tehokas valaistus käytön aikana. Valaistus pystytään helposti muuttamaan energiatehokkaammaksi led-valaistuksella ja himmentimillä. Jonkun verran on vielä käytössä myös vanhoja loisteputkia, ja vaihto lediputkiin on toimenpide, jonka takaisinmaksuaika on Kettusen mukaan 2‒7 vuotta.

Lämmityksen säätökäyrien tarkistus on niin ikään halpa toimi, jolla saadaan tulokseksi energiatehokkuutta ja säästöä. Kohteeseen tehdään tarkastuskäynti, jolloin patteriverkoston lämmönsäätökäyrät laitetaan kohdilleen, ja samalla tarkistetaan ilmanvaihdon toiminta ja lämmöntalteenotto, jos kohteessa sellainen on. Kiinteistönhoidon kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, sillä siellä on todennäköisesti ajantasaisin tieto esimerkiksi siitä, milloin säätökäyrät on viimeksi tarkastettu.

Kuopion kohteista yksikään ei ollut varsinainen sisäilmakohde, eli niissä ei ole ollut merkittäviä sisäilman muutoksia viime aikoina. Selvityksissä kävi ilmi myös se, että käyttäjien opastamisella on suuri vaikutus. Kuopion kouluissa opettajia ja oppilaita on pystytty auttamaan paljon kiinteistöjen energiankäytössä. Koulujen käyttäjien, kiinteistöjen hoitajien ja tilakeskusten yhteiset palaverit voivat tuoda hyviä tuloksia. Esimerkiksi Kuopion Steinerkoulussa on jo pidempään itse seurattu ja tarkistettu energiankulutusta.

Aurinkosähkö korvaamaan ostosähköä

Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet, ja Kuopiossakin on kartoitettu top 10 potentiaalista aurinkosähkökohdetta. Aurinkoenergian omalla tuotannolla voidaan korvata ostosähköä niin pienissä kuin suurissakin kohteissa.
Aurinkosähköjärjestelmän tehonäyttö
Kuva. Kuopion valtuustotaloon kesällä 2018 asennettujen 320 aurinkopaneelin sähköntuotantoa voi seurata näytöltä reaaliajassa. Arvion mukaan noin 8 prosenttia ostosähköstä saadaan vähennettyä vuodessa aurinkosähkön avulla.
 
 

 

‒ Esimerkiksi Kuopion valtuustotaloon tuli 320 paneelin aurinkosähköjärjestelmä kesällä 2018. Arvion mukaan noin 8 prosenttia ostosähköstä saadaan vähennettyä vuodessa aurinkosähkön avulla, mutta nyt näyttää siltä, että arvio voi jopa hieman ylittyä, Kettunen kertoo. Parhaillaan aurinkopaneelien asennukset ovat käynnissä myös Aurinkorinteen koululla.

Samalla tavalla vedentuotantopuolella voidaan aurinkosähköllä saada sähköä kompressoreihin ja pumppuihin. Jänneniemen vedenottamolle saatiin aurinkosähköjärjestelmä viime vuonna. Parhaillaan Kuopiossa selvitetään saataisiinko myös Lehtoniemen jäteveden puhdistamolle käyttöön aurinkosähköä.

Kuopiossa energiatoimenpiteet ovat mukana budjetoinnissa. Tietyille toimenpiteille on varattu vuosibudjetti, esimerkiksi energiakatselmointiin ja valaistuksen toimiin. Investointeja edistää se, että pystytään osoittamaan investoinnin takaisinmaksuaika.

Päättäjiä kiinnostavat erityisesti lämmitysasiat, esimerkiksi se, millä tavalla pystytään yhä enemmän tuottamaan lämpöä uusiutuvalla energialla koulupuolella ja muissakin rakennuksissa. Kuopiossa onkin tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luovutaan kokonaan öljylämmityksestä. Tällä hetkellä öljylämmityskohteita on vielä muutama. Kaukolämpöalueen ulkopuolella hyödynnetään tyypillisesti maalämpöä, ilmalämpöpumppuja sekä jonkin verran myös hake- ja pellettilämmitystä. Kuopion kaukolämpöalueella hyödynnetään sekä puulla tuotettua kaukolämpöä että maalämpöä.

Lisätietoja:
Kuopion kaupunki
ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen
tapio.kettunen@kuopio.fi, puh. 044 718 2187

Teksti: Sirpa Mustonen